Teollisuudessa käytetään paineilmaa paljon ja sen tuottaminen on kallista. Silti harva
kiinnittää huomiota hukkakulutukseen.
Tärkeä hyödyke. Teollisuudessa paineilmaa tuotetaan esimerkiksi ruuvikompressoreilla.
Kompressorien avulla voi myös tarkistaa ilmanpaineita renkaista.
Paineilma on yksi teollisuuden kalleimmista käyttöhyödykkeistä, sillä sen tuottaminen vie
paljon energiaa. Sitä käytetään laajasti kaikilla teollisuudenaloilla esimerkiksi
konepajoissa ja metsäteollisuudessa.
”Monilla teollisuuden aloilla paineilmaa pidetään jopa toiseksi tärkeimpänä
käyttöhyödykkeenä heti sähkön jälkeen”, sanoo Sami Uusi-Erkkilä.
Hän on paineilmaan ja sen energiasäästöihin erikoistuneen Smartair And Energy Oy:n
toimitusjohtaja.
Kaikki eivät vielä ole miettineet käytön tehostamista.
”Sen käyttö on ajoittain harkitsematonta. Useiden eri lähteiden mukaan jopa 10–20
prosenttia tuotetusta paineilmasta häviää vuotoina ilmaan. Sen huomaa, kun ympäri
tehdassalia kuuluu pihinää”, Uusi-Erkkilä kuvailee.
Uusi-Erkkilä tekee varovaisen laskelman. Arviolta 4,4 prosenttia koko Suomen
sähkönkulutuksesta kuluu paineilman tuottamiseen ja jalostamiseen. Noin 20 prosentin
vuotomäärillä tämä tarkoittaisi hukkaan heitettyä energiaa noin 757 gigawattituntia
vuodessa.
”Sihinä on rahanhukkaa”, myöntää Motivan johtava asiantuntija Tomi Kiuru, jonka
vastuualueina ovat teollisuuden energiatehokkuus ja energiantuotanto.
Vuodot ovat edelleen ongelma, mutta paineilman tuotantoon on kehitetty aiempaa
energiatehokkaampia ratkaisuja, kuten pyörimisnopeusohjattuja kompressoreita.
”Taajuusmuuttajan avulla kompressori tuottaa jatkuvasti juuri tarvittavan paineilman, eikä
turhaa kevennyskäyntiä ole”, Kiuru huomauttaa.
Kiuru arvioi, että paineilman tuotannon osuus teollisuuskohteen energiankulutuksesta on
yleensä 2–10 prosenttia.
”Paineilma on tärkeä ja hyvin usein vaikeasti korvattava hyödyke.”
Teollisuudessa käytetään paineilmaa muun muassa automaation, laitteiden ja koneiden
käyttövoimana sekä erilaisissa puhalluksissa.
Energian säästöön löytyy ratkaisuja
Turhaa kulutusta voi ehkäistä kartoittamalla vuotokohtia ja korjaamalla ne.
Mittalaitetoimittajat tarjoavat vuotokartoitukseen tarkoitettua teknologiaa.
Uusi-Erkkilän mukaan tärkeää on myös kouluttaa työntekijöitä.
”Ensin täytyy ymmärtää paineilman kustannukset. Tuotanto- ja kunnossapitopäälliköille
paineilma on jokapäiväistä. Paineilman vuotojen tarkkailu kannattaa ottaa osaksi tehtaan
säännöllistä kunnossapitoa”, hän kannustaa.
Konetekniikan insinöörinä Uusi-Erkkilä tietää, että paineilmalla voi esimerkiksi puhdistaa
kappaleita tai pintoja nopeasti ja tehokkaasti. Paineilmaa saatetaan kuitenkin käyttää
holtittomasti.
”Avoputkella puhdistetaan isoja pintoja, vaikka tähän olisi parempiakin tekniikoita”, Uusi-
Erkkilä kauhistelee.
Hän myös kertoo tilanteesta, joissa vialliselle sähkömoottorille annettiin ensiapua
jäähdyttämällä sitä paineilmalla.
”Kannattaa miettiä, miten paineilman käyttöä voisi vähentää. Tehdassalista lähtiessä
viimeinen kyllä sammuttaa valot, mutta paineilmaa ja siitä syntyviä kustannuksia ei
tiedosteta samalla tavalla.”
Energiaa kuluu. Sami Uusi-Erkkilä kehottaa teollisuuden toimijoita kiinnittämään huomiota
paineilman energiahukkaan.
Paineilman tuotannon ja käytön energiatehokkuus on huono.
”Paineilmaa tuotettaessa yli 80 prosenttia energiasta muuttuu lämmöksi. Paineilman
käyttöä kannattaa välttää, jos on vaihtoehtoisia tapoja”, Kiuru kannustaa.
Hukkalämpö kannattaa ottaa talteen ja hyödyntää. Se on neljäs asia, joka vuodoista
huolehtimisen, pyörimisnopeussäätöisen kompressorin ja paineilman korvaamisen lisäksi
auttaa säästämään energiaa teollisuudessa.
Energiakatselmuksiin ja paineilman energiatehokkuusselvityksiin saa tukea.
”Suurille yrityksille, jotka kuuluvat energiatehokkuussopimukseen, on tarjolla
syväselvitystuki. Syväselvityksessä voi selvittää paineilmajärjestelmänsä
energiatehokkuuden parantamista. Pk-yrityksille on tuettuja energiakatselmuksia ja
uuden täsmäkatselmuksen avulla voidaan keskittyä pelkästään paineilman
energiaratkaisuihin”, Kiuru kertoo.
Euroopan unionin alueella on laskettu, että teollisuuden käyttämästä energiasta noin
kymmenen prosenttia on paineilman käyttöön kulutettua sähköenergiaa.
Uusi-Erkkilä harmittelee, että paineilman käytöstä ja energiankulutuksesta on vielä
suhteellisen vähän luotettavaa tutkimustietoa. Monet laskelmat ovat arvioita.
Jos konepajassa tehdään töitä kahdessa vuorossa, tarkoittavat paineilman vuodot
kymmenien megawattituntien verran turhaa sähkönkulutusta vuosittain. Nykyisillä
sähkönhinnoilla puhutaan jopa kymmenistä tuhansista euroista.